Johanna Tukiainen (+kirpparilöydöt)

Joka paikassa hehkutetaan Johanna Tukiaisen häitä. Ja sitä ohjelmaa, joka tulee tänään TV Viideltä. Vähän epäilyttää että millaisiahan tunteita se oikeasti saa aikaan, kun jo pelkkä naisen pärstän näkeminen ärsyttää. Kai sen kuitenkin katson. Jos en muun takia, niin sen takia että pääsen kommentoimaan avomiehelle sitä, kuinka omituista on että Johanna lopulta meni naimisiin Arto Länsmanin kanssa - kaiken sen jälkeen mitä hän on miehestä julkisuudessa sanonut! Aivan yhtä omituista on tietenkin se, että Arto suostui vielä naimaan rouvansa kaiken sen loan heiton jälkeen. Mutta ei ole onneksi minun elämäni, enkä minä siitä kärsi. Siis onnea vaan avioitumisen johdosta!

Eilen lupasin kuvia kirpputorilta ja kierrätyskeskuksesta ostamistani tavaroista. Ei niitä paljon ole, mutta tässä tulee.(:

Upeiden IKEAn lakanoiden kanssa kuvaan pääsi ihanan pehmoinen kaulahuivi (1€)

ja suloinen pieni pitsiliina (10snt.) josta aion tehdä jotain kivaa koristetta(:

 Vihreä vakosamettitakki.

Hintalapussa oli 1€, mutta veloittivat vain 20stn. Ei sillä että haittaisi!

Farkkulaukku (30snt.)

Viimeisenä tämä ihanan keväinen/kesäinen laukku (3€)

 Viimeisimpänä olevaan laukkuun rakastuin aivan totaalisesti! Se on jotain sellaista, etten ikinä olisi uskonut ostavani. Tulen hyvälle mielelle pelkästään sen katsomisesta! Jotain pientä likaa siinä on, mutta yritän päästä siitä eroon jollain keinolla.(:

Yllätyin muuten oikein iloisesti kun huomasin, että vielä tämän vauvamasunkin kanssa mahdun kokoon 44, kun vuosi sitten se oli aina 46. Odotan niin innolla (ja kauhulla) sitä, että pääsen kokeilemaan vaatteita synnytyksen jälkeen. Saas nähdä minkä kokoiset vaatteet silloin sopivat..

Kirpputori ja karenssi

Ihanaa, mahtavaa! Tänään soi puolenpäivän aikaan puhelin. Numero näkyi, mutten sitä tunnistanut (vaikka jotkut hälyt kyllä soi päässä, tuolta on soitettu aiemminkin!) No, vastasin tietenkin epäilevästi. ".. Työ- ja elinkeinovirastosta päivää!" ..ei p*rkele! Oon unohtanut jo joulukuusta asti uusia työnhaun ja siellä ihme (entosiaanmuistamissä) paikassakin piti aloittaa tammikuun viimeinen päivä. No, tajusinhan heti että se sieltä soittelee ja kyselee että oonko kenties sairaalahoidossa kun kerran ei mitään ole tapahtunut. Eip, olen vain tyhmä. Raukka työkkäri-täti oikein yrittämällä yritti saada musta irti jonkun järkevän selityksen sille miksen ole asioitani hoitanut. Lopulta kuitenkin uskoi ettei sellaista ole ja sanoi että joo, meidän täytyy kyllä nyt pistää sulle täältä selvitys lappu tulemaan että miksi mitään ei ole tapahtunut ja se voi tarkoittaa sitä että tulee karenssia. Jep, tiedän.
Lopetettiin puhelu ja hakkasin päätä seinään. Miten ihminen oikeasti voi olla näin tyhmä?! Ei siinä karenssissakaan mitään, mutta kun ne KELAlta on maksanut mulle peruspäivärahan viime kuussa ja minä lahjakkaasti olen sen tuhlannut (suurimman osan kyllä vuokraan.) Mikä sitten siis tarkoittaa sitä, että joudun niille maksamaan sen takaisin. Jes. Rahaa kun muutenkin melkein löytyy ja silleen.

Ison kiroilutulvan ja muutaman päähän syntyneen kuhmun jälkeen otin sitten yhteyttä muutamaan paikkaan ja etsin itselleni työelämävalmennus paikkaa. Yhteen paikkaan sainkin haastattelun, mutta sekin on vasta syntymäpäiväni jälkeen.

No, ei hätä tämän näköinen ole! Päätin sitten soittelu"urakan" jälkeen lähteä kirpputorille ja kierrätyskeskukseen pyörimään, että saisin vähän muuta ajateltavaa ja stressitasoa vähän alemmas (seliseli, se oli tarkoitus joka tapauksessa - nyt vain en kuluttanut niin paljoa rahaa kuin eilen ajattelin). Löysinkin joitain ihanuuksia, mm. pienen pitsiliinan josta aion väsätä jotain koristusta (ehkä jonkun rintaneulan?) paidan/takin rinnuksiin. Mukaan tarttui myös vihreä vakosamettitakki (mikä jostain syystä ei kuulosta kirjoitettuna kovin hurmaavalta, mutta tykkäsin itse siitä ihan hirveästi!) Huomenna postailen varmaan hinnoista ja pistän kuvia(:

Kierrätysvallankumous

Tänään oli tarkoitus lähteä kirpputoreja ja kierrätyskeskusta kiertelemään, mutta aamulla tulikin ilmoitus, että auto lähtee kahdentoista aikoihin (tässä sitä noutajaa odotellaan). Olisin niin halunnut saada käteni varsinkin kierrätyskeskuksen kaikkiin mahtavan halpoihin vaatteisiin! Olen päättänyt opetella ompelemaan ja sillä tavalla siis muokkaamaan vaatteista itselleni sopivia ja omalaatuisempia (mummojen muodottomista, ylisuurista kukkapaidoista nuorelle vähän sopivamman näköisen ja kokoisen ;)) Tänään olisi pitänyt olla se päivä, kun menen ja teen ensimmäiset ostokseni tätä ajatellen, mutta ei. Enkä siis taida huomennakaan mihinkään päästä, kun ei kerran ole autoa millä kulkea. Vaikka toisaalta, kulkeehan ne linja-autotkin.

Olen muuten ihan rakastunut turkoosiin väriin. En tiedä mistä tykkäämiseni oikeastaan lähti, mutta nyt se on toinen lempiväreistäni. Ja ainesta olisi ainoaksikin lempiväriksi, mutta pidän vihreästä kiinni vielä. Paita, joka minulla on päällä tänään on saattanut vaikuttaa asiaan. Tilasin sen Missymomista ja siitä tuli melkeinpä heti lempparini.

Tällaista siis tänään. Hmh, ja upeat Paint-muokkaukset(: Kuvan vaatteilla mennään muuten jo eteenpäin vallankumouksessa. Ei ylisuuria T-paitoja näkyvissä! Täytyy kyllä sanoa, että paita näyttää harmittavan siniseltä kuvissa.

Tänään tuli postissa Huuto.netistä huutamani paita. Kun sen livenä näin, tuntui kuin olisin ottanut monta askelta taaksepäin tyylinvaihdosta ajatellen. Se on musta H&M:n pitkähihainen paita. Sen kangas on ohutta, hieman raidallista ja siinä on myös hopeisia kohtia ilmeisesti antamassa sille "juhlavampaa" näköä. Mikä isku vasten kasvoja!
Vaan ehkä se ei kuitenkaan ole niin paha kuin kuvittelen nyt? Ehkä joku asuste antaa sille piristystä. Masutuubia sen kanssa pitää ainakin kylmällä pitää, sillä se on tunikamainen ja siis hyvin avoin helmastaan. Niillä sitä voisi siis yrittää piristää. Hmm.. Pitänee shoppailla lisää tuubeja(:

Olen seikkaillut em. Huuto.netissä ja vaikka missä nettikaupoissa viimeaikoina hyvinkin paljon ja löydän niistä aina jotain aivan ihanaa. Harmi ettei rahatilanne vain ole sellainen, että voisin kaikki ihanuudet itselleni hankkia ja sillä saada tätä vallankumousta eteenpäin. Mutta pikkuhiljaa - nopeammin, kunhan vain saan käteni niihin halpoihin käytettyihin vaatteisiin ja ompelukoneeseen!
Yhden mahtavuuden sieltä kyllä huusin itselleni (vaikka ei välttämättä olisi ollut rahatilannetta ajatellen kannattavaa - mutta hei, sitten me ei vaan syödä joku päivä ;)) Nimittäin valkoiset lappuhaalarit. On jo pitkään harmittanut, että siinä missä lappuhaalarit olivat äitiysmuodissa in 80- ja 90-luvuilla, 2000-luvulla ne ovat kadonneet. Miksi? Varsinkin nyt, kun ne ovat olleen muuten muodissa jo pari vuotta. Kun ne tulivat muiden kuin odottavien äitien saataville ja siis muotiin, ne katosivat äitiysvaateosastoilta hyvinkin lahjakkaasti. Olen keskustellut asiasta äitini kanssa useampaan otteeseen (kun on kehunut ja kahdehtinut nykyaikaisia äitiyshousuja). Silloin kun hän on odottanut minua ja veljiäni, ei todella ole ollut muuta housua pistää päälle kuin ne lappuhaalarit. Tietyiltä brändeiltä löytyy tietenkin yhä lappuhaalareita (ja miten upeita!) mutta niistä joutuu sitten maksamaan helposti yli 100€. Eihän tämä tietenkään ole ongelma, jos rahaa riittää, mutta niin usealla sitä vaan ei riitä. Ja uskon - ei, tiedän etten ole ainoa joka kaipaisi lappuhaalareita takaisin äitiysmuotiin. Mutta antaa olla, ei tästä ihan näin pitkää paasausta pitänyt tulla^^'

Kevään ja kesän muodista sen verran, että minusta on aivan mahtavaa, että leveälahkeiset housut - ja 70-luku(!) tekevät paluun! Tätä olen odottanut vaikka kuinka monta vuotta.
Lemppareitani muodissa tänä keväänä/kesänä ovat lisäksi mm. pitsit (ah, naisellisuus!); isot, lierilliset hatut; väriyhdistelmät (aivan mahtavaa, pääsen vihdoin käyttämään punaista masutuubiani minkä tahansa paidan kanssa, eikä kukaan voi sanoa että se on epämuodikasta ;))

Nyt jatkamaan auton noutajan odotusta..